Itsensä kehittäminen

Kun palaset loksahtavat paikoilleen

Pitkästä aikaa minulla on jotain kirjotettavaa tähänkin blogiin :)

Monet teistä tietävät, että alkuvuosi on sattunut olemaan erittäin rankka minulle erityisesti henkisellä puolella. Olen etsinyt itseäni ja miettinyt sitä, mitä haluan elämältä. Huomasin todella tärkeän asian kuukausi sitten. Mistä nimittäin tietää, että on oikeilla raiteilla elämässään? Mistä tietää, että tekee sitä, mitä kohtaan tuntee suurta intohimoa? Vaivattomuudesta.

Tajusin sen vasta vähän aikaa sitten, mutta vaivattomuus on aivan erinomainen indikaattori oikeasta suunnasta. Älkää kuitenkaan pitäkö vaivattomuutta ja helppoutta samana asiana. Laihduttaminen voi olla vaivatonta, mutta enpä usko, että se on koskaan oikeasti helppoa. Matkablogini ja oman kirjani kirjoittaminen ovat asioita, joita todella haluan tehdä. Ne tuntuvat vaivattomilta, vaikka näissä asioissa kehittyminen onkin haastavaa. Tuntuu kuitenkin siltä, että löysin oman flown, joten palaset vain loksahtelevat paikoilleen.

Mietin pitkään, mitä alkaisin oikeasti tekemään elämässäni. Oli ilmiselvää, että minun pitäisi tehdä jotain, mistä pidän, mutta sellaisen asian löytäminen ei ollut helppoa. Monta kertaa matkan varrella harhauduin polulta ja aloin miettiä vaihtoehtoja, joista en oikeasti välittänyt tarpeeksi. Kun mietin, mitä haluat tehdä, muista pitäytyä siinä, mitä kohtaan olet oikeasti intohimoinen. Seuraa tämän asian aikaansaamaa intoa, koska esteet poistuvat edestäsi kuin itsestään. Sinun ei tarvitse tietää, miten pääset määränpäähäsi – kunhan tiedät, minne haluat päästä. Kaikki nimittäin järjestyy tavalla tai toisella, jos uskot siihen.

Aurinkoista torstaita kaikille lukijoilleni! Uskon nimittäin nyt, että elämäni menee juuri siihen suuntaan, mihin haluan :)

Mainokset

Conquering the fear of the unknown

Mikä pelottaa ihmisiä enemmän kuin mikään muu? Tuntemattomuuden kohtaaminen. Aikojen alusta asti ihmiskunta on pelännyt epävarmoja asioita. Luolamiehet pelkäsivät tulta takuuvarmasti, mutta se oli yksi osatekijä ihmisten kehittymisessä.

Mikä on yksi tavoitelluimmista asioista elämässä, mikä voi olla myös yksi suurimmista riippakivistä? Ei, en puhu lapsista tai avioliitosta ;). Puhun turvallisuuden tunteesta. Tietty turvallisuus on lähes välttämättömyys elämälle, mutta elämäsi on turvallista niin kauan, kun et asu sota-alueella tai slummissa, jossa tappaminen on arkipäivää. Suurin osa varsinkin ”kehittyneestä” maailmasta elää turvallisesti. Enempää turvaa ei välttämättä tarvita, vaikka sitä tavoitellaankin kynsin ja hampain. Turvallisuus voi nimittäin tehdä elämästä tasapaksua ja merkityksetöntä.

Lukemattomat onnettomat pariskunnat pysyvät yhdessä vain ja ainoastaan sen takia, että on turvallisempaa (turvallisuus on  myös helppoutta) pysyä yhdessä kuin erota. Loppupeleissä onnettomana eläminen ei paina vaakakupissa yhtä paljon kuin turvallisuus. Kuinka moni on opiskellut opintonsa loppuun samasta syystä? Kuinka moni on pysynyt työpaikassaan samasta syystä? Kuinka moni on jättänyt matkustamatta samasta syystä? SUURIN OSA! Suurin osa maailman väestöstä toimii näin. Onnellisuus jää taka-alalle, jos turvallisuus on ”taattavissa”. Mutta, kun sitä ei voi koskaan taata. Ihmiset saavat jatkuvasti enemmän potkuja ja maailma täyttyy yhä useammista uhkakuvista. Pari vuotta sitten kaverini sanoi, että puolustusvoimista ei periaatteessa voi saada potkuja. Siinä vaiheessa hän oli hakeutumassa kyseiselle alalle ja nyt hän on päässyt tavoitteeseensa. Kuitenkin olen nähnyt uutisista kuinka puolustusvoimissa leikataan henkilökunnasta koituvia kustannuksia aivan samalla tavalla kuin muuallakin. Toinen käsitys: Suomi on turvallinen maa elää. Eikö silti täälläkin koeta silloin tällöin kamalia pommi-iskuja ja kouluampumisia, vaikka maamme on niin turvallinen. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että koskaan ei voi tietää, mikä on turvallista ja mikä ei.

Tiedättekö miksi asun yhä synnyinkaupungissani? Koska en ole uskaltanut lähteä täältä. Olen vuosikausia harkinnut muuttamista Helsinkiin tai ulkomaille, mutta aina päädyn siihen, ettei siihen ole tarvetta. Miksi? Koska kaikki on niin tuttua ja turvallista. Täällä on helppo asua. En pidä Lappeenrannasta. Pidän ainoastaan läheisistäni, jotka asuvat täällä. Pidän myös kodistani, mutta koti on siellä, missä itse on. Voin sanoa, että olen kokenut elämäni merkittävimpiä ja hienoimpia kokemuksia poistuessani mukavuusalueeltani.

Life begins at the end of your comfort zone.” – Neale Donald Walsch

Yllä olevan lainauksen mukaan elämä alkaa siellä, missä mukavuusalue päättyy. Silloinhan tuntee parhaiten olevansa elossa!

 

Eräs minulle läheinen ihminen on jo vuosia miettinyt merkittävää asiaa urallaan. Yksinkertaisuudessaan hän on pyrkinyt siihen, että hän pääsee pois nykyisestä työpaikastaan. Hän haluaa sitä kovasti, mutta kaikista yrityksistä huolimatta hän ei ole vielä onnistunut. Keksin yllättäen, mistä tämä voisi johtua. Siispä soitin hänelle ja kysyin: Tiedätkö mitä haluat tehdä elämälläsi, kun saavutat tavoitteesi? Hän ei tiennyt. Kehotin häntä selvittämään itselleen, mitä hän haluaa uramuutoksen jälkeiseltä elämältään:

  • Mistä arkipäiväsi muodostuu?
  • Mihin aikaan heräät ja milloin menet nukkumaan?
  • Teetkö jotain työtä? Millaista? Kuinka monta tuntia päivässä?
  • Matkustatko? Minne matkustat ja milloin?
  • Mitä ostat?
  • Mitä harrastat?

Lista jatkuu ja jatkuu niin kauan kunnes tulevaisuuden elämästä on muodostunut tarkka kuva. Miksi tämä tarkka kuva on niin merkittävä? Se on merkittävä jo pelkkien tavoitteiden asettamisen kannalta, mutta sillä on syvempi merkitys. Se poistaa pelon tuntemattomasta. Vaikka kuinka haluaisit tiettyä muutosta elämässäsi, sitä on hankala saavuttaa, jos et ole oikeasti valmis siihen. Hyppy tuntemattomaan pelottaa, joten tuntemattomasta pitää tehdä jotain tunnistettavaa. Niin kauan kuin tuleva elämäsi on epäselvää, alitajuntasi toimii tavoitteitasi vastaan. Alitajuntasi voi toimia niin huomaamattomasti, ettet usko sillä olevan merkitystä. Alitajunnan aiheuttama pikkuriikkinen epävarmuus ja pelko voivat estää etenemisesi. Tee siis tavoitteistasi ja elämästäsi selvää. Siinä vaiheessa kaikki alkaa loksahtaa paikoilleen.

Annoin tämän vinkin toiselle, mutta tajusin samalla, että haluan antaa tämän vinkin toisellekin läheiselleni, koska hänen tilanteensa on samankaltainen. Hetken kuluttua tajusin, että olen itse täysin samassa tilanteessa, vaikka ulkokuori onkin eri.

Kysy nyt itseltäsi, oletko sinäkin samassa tilanteessa?

Let go of your fears of the future. Make your future what you want it to be, not what you think it will be.

Elämän risteyksessä

Aamulenkki to the rescue!

Taas kerran aloitin maanantaiaamuni ajatuksia selkeyttävällä lenkillä. Tämä kuulostaa kliseiseltä, mutta tajusin olevani tällä hetkellä tietynlaisessa elämäni risteyksessä. Periaatteessa minulla on kaksi mahdollista polkua kuljettavana, joten halusin selvittää itselleni, millaista elämäni luultavasti on kahden kuukauden päästä.

Polku numero 1:

Best case scenario: Jatkan samaa rataa nykyisten töideni kanssa. Alan aktiivisesti etsiä lisää toimeksiantoja, joten töitä tulee enemmän ja tienaan enemmän rahaa. Kahden kuukauden kuluttua olen stressaantunut, ahdistunut ja masentunut siitä, etten vieläkään tee elämälläni sitä, mitä oikeasti haluan. Tiedän, että ansaitsen vähemmän kuin ansaitsin keskimääräisesti viime vuonna. Huonolla tuurilla pystyn juuri ja juuri maksamaan laskut, mutta hyvällä tuurilla rahaa jää hyvin säästöön. Vuoden kohokohta on parhaimmassa tapauksessa matka Tokioon vuoden loppupuolella. Sitten kaikki alkaa taas alusta.

Worst case scenario: Töitä ei tule, vaikka kuinka yritän hankkia niitä. Säästöni alkavat olla lopussa, joten joudun tekemään sen, mitä en missään nimessä haluaisi enää tehdä. Joudun siis menemään jollekin toiselle töihin. Minulle tämä on erityisen vaikeaa, koska olen luvannut itselleni, etten koskaan joudu olemaan enää pelkkänä työntekijänä.

Yhteenveto: En pääse edes viime vuoden tasolle parhaassakaan tapauksessa. En kehity enkä saavuta mitään erityistä. Huonoimmassa tapauksessa olen täysin tyytymätön tilanteeseeni.

 

Polku numero 2:

Best case scenario: Kahden kuukauden kuluttua ansaitsen muilla liiketoimillani sen verran, että olen voinut lopettaa käännöstyöt lopullisesti. Voi olla, että olen jopa rikastunut. Vähintäänkin teen sitä mistä nautin ja saan siitä rahaa. Uskon, että tässä vaiheessa olen ensimmäistä kertaa aidosti tyytyväinen itseeni ja elämääni, vaikka kehitettävää aina löytyykin. En enää elä lomasta lomaan, koska jatkossa pääsen matkustamaan jatkuvasti. Tokion matka on vain yksi vuoden kohokohdista ja tiedän, ettei minun tarvitse odottaa pitkään, että pääsen sinne takaisin.

Worst case scenario: Säästöni ovat loppumassa, koska en ole saanut töitä enkä ole menestynyt muiden liiketoimieni kanssa. Joudun siis menemään toiselle töihin. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että olen seurannut unelmiani parhaani mukaan. Olen varmasti oppinut paljon, ja ainakin voin jatkaa liiketoimiani harrastuksen näkökulmasta.

Yhteenveto: Parhaimmassa tapauksessa elämäni muuttuu lopullisesti paremmaksi. Olen vihdoin tyytyväinen ja iloinen. Huonoimmassa tapauksessa päädyn samaan määränpäähän kuin ensimmäisellä polulla, mutta päädyn sinne henkisesti rikkaampana.

 

Minulla ei siis ole mitään menetettävää valitsemalla sen polun, jonka oikeasti haluan valita. Jos olet joskus itse samassa tilanteessa, mieti oletettavat lopputulokset. Mieti parhaat ja huonoimmat mahdolliset päätökset kyseisille poluille. Näin sinulle voi selvitä mitä haluat, jolloin minkään ei pitäisi enää pidätellä sinua. Olen ollut pari kuukautta lähes työttömänä. En häpeile myöntää sitä. Töitä on parhaimmillaan tullut alle 10% viime vuoden vastaavista tuloista. Mutta siitä huolimatta en ole epätoivoinen. Tiedän, ettei muutos ole yleensä helppoa, mutta tiedän myös sen, että tämä muutos tulee olemaan yksi parhaista asioista koko elämässäni. Inspiroivaa alkavaa viikkoa teille kaikille!

Don’t fight it. Just go with the flow. 

When it rains, it pours….?

Varoitan, että tämä postaus sisältää mietteitä ja ”neuvoja”, jotka voivat helposti kuulostaa samoilta tyhjiltä sanoilta, joita niin moni elämäntapavalmentaja jaksaa jankata. Niissä piilee kuitenkin totuus.

Jotkut uskovat, että kun jokin elämän osa-alue luistaa hyvin, toinen osa-alue alkaa tökkiä. Toiset uskovat, että positiivisuus tuo positiivisuutta ja negatiivisuus puolestaan negatiivisuutta. Sen takia usein tuntuu siltä, että kaikki menee pieleen samaan aikaan.

Olen samaa mieltä eräässä asiassa. Uskon, että hyvät asiat vetävät puoleensa muita hyviä asioita. Siitä olen täysin varma. Mutta entä huonot asiat? Vetääkö negatiivisuus lisää negatiivisuutta puoleensa? Kyllä, jos annat sen tehdä niin. Jos annat negatiivisten asioiden ottaa vallan, ne lisääntyvät aivan varmasti. Itselläni kävi näin vähän aikaa sitten ja kerroinkin siitä postauksessani. Työt loppuivat kuin seinään, palkkani tippui, satutin selkäni, astianpesukone meni rikki yms. Tällaiset listat jatkuvat loputtomiin, jos annat sille mahdollisuuden. Tiedän ihmisiä, jotka toimivat juuri näin. Siksi heidän elämänsä tuntuu olevan täysin päin helvettiä. Valitettava totuus on se, että he ovat itse aiheuttaneet sen tarkoituksella tai vahingossa. He eivät vain osaa ajatella toisin, joten he ovat oman ”kohtalonsa” uhreja.

Jos koet jotain negatiivista, älä keskity siihen sen enempää. Anna sen jäädä omaan arvoonsa ja mennä ohitsesi. Keskity hyviin asioihin. Tällä tavalla, et joudu huonoon kierteeseen, vaan tästä negatiivisesta asiasta koitui vain pieni töyssy matkallasi. Koitin tätä itse päästäkseni kierteestä pois ja se toimi välittömästi. Kaikki asiat alkoivat heti mennä paremmin ja huomasin olevani taas iloinen. Ahdistus ja masennus saivat jäädä pois kyydistä. Tällaiset neuvot kuulostavat usein tyhjiltä sanoilta, mutta yleensä kaikki on kiinni yksinkertaisista asioista ja muutoksista. Toinen tärkeä huomaamani asia on se, että jokainen on vastuussa omista tunteistaan yleisemmälläkin tasolla. Masennuksessa on helppo pysyä, koska se ei vaadi tippaakaan vaivannäköä. Voit kuitenkin päästä irti masennuksesta, ahdistuksesta ja turhautumisesta pelkällä asennemuutoksella. Sen ei tarvitse olla helppoa, mutta se on aivan varmasti sen arvoista.

Unelmien elämän tavoittelua

Olen alkanut pitkästä aikaa lenkkeillä aamupäivisin. Lenkille lähteminen on keino saada ajatukseni selkeämmiksi. En yleensä halua kuunnella musiikkia, koska haluan vain keskittyä omiin ajatuksiini ja yleensä siihen, miten voin päästä lähemmäksi tavoitteitani. Joskus tavoitteita kohti pyrkiminen voi olla huomaamatonta. Välillä on vaikeaa tietää onko edistynyt vai ei. Tästä syystä keksin uuden tavan ajatella tavoitteitani.

Jokainen päiväni koostuu kahdenlaisesta tekemisestä. Joko ylläpidän nykyistä elämääni tai edistän elämääni tavoitteiden suuntaan. Näin minun on helpompaa määritellä, mikä on tärkeää ja mikä ei. Esimerkiksi kaupassa käyminen on ylläpitämistä. Samoin nykyisen työni tekeminen on pelkkää ylläpitämistä. Sen avulla maksetaan laskuja, mutta ei kehitytä.

Blogin pitäminen on edistämistä. Molempien blogieni avulla pääsen lähemmäksi tavoitteita, jotka olen määritellyt. Tiedän kuitenkin tarvitsevani muutakin kuin blogit, jotta pääsen aidosti etenemään. Toivon, että kirjani on yksi näistä asioista, mutten tiedä riittääkö se.

Ymmärrän, että tämä postaus saattaa olla epäselvä monelle, mutta selitin kykyjeni mukaan tämän uuden oivallukseni. Tällä tavalla on selkeämpää selvittää itselleen, mikä on oikeasti tärkeää. Toivottavasti tästä on muillekin hyötyä. Hauskaa keskiviikon jatkoa :).

Fear is a choice. What will you choose?

Risteys

”Fear is not real. The only place that fear can exist is in our thoughts of the future. It is a product of our imagination, causing us to fear things that do not at present and may not ever exist. That is near insanity. Do not misunderstand me danger is very real but fear is a choice.” – Will Smith

Suomeksi:

”Pelko ei ole todellista. Pelko voi olla olemassa ainoastaan ajatuksissamme tulevaisuudesta. Se on mielikuvituksemme tuote, joka saa meidät pelkäämään asioita, jotka eivät tällä hetkellä, eivätkä ehkä koskaan, ole olemassa. Se on lähes hulluutta. Älä ymmärrä väärin, sillä vaara on todellista, mutta pelko on valinta.”

”After Earth”-elokuvan kohtauksessa Will Smithin hahmo sanoo näin pojalleen. Kyseessä on scifielokuva, mutta kyseinen pätkä sopii täydellisesti oikeaan maailmaan. Ihmiset pelkäävät erilaisia asioita. Toiset pelkäävät työnsä puolesta, toiset vanhempiensa ja toiset itsensä puolesta. Monesti pelko ilmenee stressinä. Miksi siis stressata ja pelätä jotain, mitä ei ehkä koskaan tapahdu? Totuus on se, ettei mitään oikeastaan voi ennustaa täydellä varmuudella. Asiat voivat muuttua hetkessä, joten mitä järkeä on käyttää omaa energiaansa asioista huolehtimiseen ja pelkäämiseen, vaikka ne eivät välttämättä koskaan toteudu? Tajusin tämän itse vasta hiljattain. Yksi työni huonoimmista puolista on se, että kaikki on epävarmaa. Koskaan ei voi tietää kuinka paljon töitä on ensi kuussa, tulevalla viikolla tai edes seuraavana päivänä. Koska en voi tietää sitä, minun on turha huolehtia siitä. Just go with the flow. Teen siis parhaani oppiakseni elämään ilman pelkoa ja stressiä.

Jos olet joskus miettinyt uskallatko ottaa riskiä, ehkä nyt on sen aika. Typeryyksiä ei kannata tehdä, mutta monesti riskaabelit valinnat eivät ole lopullisia. Tulet aivan varmasti katumaan enemmän sitä mitä et tee, kuin sitä mitä teet. Jos olet epäileväinen päätöksesi suhteen, mieti seuraavaa:

Kuinka paljon päätöksesi voi parhaimmillaan vaikuttaa elämääsi positiivisesti asteikolla 1-10?

Kuinka paljon päätöksesi voi pahimmillaan vaikuttaa elämääsi negatiivisesti asteikolla 1-10?

Miten voit vähentää mahdollisia riskejä?

Miten voit päästä takaisin aloituspisteeseen, jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaisesti?

Näiden kysymysten avulla päätöksen voi tehdä itselleen helpommaksi. Jos positiivisuus on isompi kuin negatiivisuus, valinnan pitäisi olla helppo.

Sopeutumisesta ratkaisuun

Yoyogi-puiston portti

Yoyogi-puiston portti

Haluan jakaa kanssanne erinomaisen elämänohjeen. Yritän parhaani mukaan elää itse tämän mukaan.

Jos jokin asia häiritsee sinua elämässäsi:

1. Ratkaise

Keksi ratkaisu häiritsevään asiaan. Jos et pidä työstäsi, keksi keino tehdä jotain mistä pidät. Jos olet tyytymätön painoosi, muuta elämäntapojasi. Tärkeintä on ratkaista itseään häiritsevät asiat eikä tuhlata energiaa niihin.

2. Sopeudu

Jos et pysty vaikuttamaan asiaan tai, jos et ole vielä valmis siihen, sinun on pakko sopeutua. Sopeutuminen voi olla väliaikaista tai pysyvää, mutta helppoa se ei ole. Kuitenkin sopeutuminen on loppupeleissä paljon helpompaa kuin jatkuva valittaminen ja masentuminen.

Mieti siis asia kerrallaan mihin et ole tyytyväinen elämässäsi. Sen jälkeen valitset jomman kumman lähestymistavan. Ratkaisu on aina parempi vaihtoehto, mutta kaikkea ei voi ratkaista ja jotkin asiat vaativat aikaa jolloin sopeutuminen on välttämätöntä.

 

En ole tyytyväinen omaan työhöni, vaikka paperilla se olisi monille suorastaan unelmatyö. Päätin ratkaista tilanteen ja olen alkanut toimia sen mukaisesti, mutta samaan aikaan minun pitää myös sopeutua nykyiseen tilanteeseeni niin kauan kuin se kestää. En yksinkertaisesti voi enää tuhlata energiaa valittamiseen ja jossitteluun.

Changing is hard, but remember that important things usually aren’t easy.

 

Päättäväisin askelin eteenpäin

Pyrin aina siihen, että kirjoitan positiivisesti, mutta valitettavasti joudun välillä myös valittamaan asioista.

Viime viikko oli erittäin stressaava. ”When it rains, it pours” sopii tähän tilanteeseen hyvin. Jotenkin negatiiviset asiat tuntuvat aina tulevan suurin joukoin. Minulla on muutenkin ollut vaikeaa ahdistuksen, turhautumisen ja stressin takia, mutta viime viikko vei kaiken uudelle tasolle. Suurin stressinaiheuttajani on ollut se, että käännöstöideni määrä on ollut lähes olematon parin kuukauden ajan. Kun ei tule töitä, ei tule myöskään rahaa. Siitä huolimatta olen sijoittanut melko suuria summia säästöistäni tärkeisiin asioihin. Odotin, että tilanne paranee, mutta loppuviikosta sain kuulla negatiivisen asian liittyen töihini. Tästä johtuen ansioni tulevat luultavasti putoamaan reilusti. Tietysti kaiken kukkuraksi lauantaina astianpesukoneemme meni rikki… siispä lisää kuluja. Olen kuluttanut tammikuussa yhden kuukauden bruttoansioni eikä rahatilanteelle ole näkyvissä paranemista. Siispä ahdistus on kova. Tässä oli vain pääpiirteissään kaikki se mistä voin kertoa.

Ongelmani kalpenevat monien muiden rinnalla, mutta minulle kaikki tapahtuneet ovat olleet todella energiaa vieviä kokemuksia. MUTTA… sattumoisin olin juuri tuntia ennen huonoja uutisia katsonut ”Why do we fall” motivaatiovideon ja onnekseni siitä on oikeasti ollut apua. Entinen ansiotasoni oli tarpeeksi hyvä, etten uskaltanut jättää sitä taakseni, mutta ei riittävän hyvä takaamaan unelmieni elämää. Siksi olin kehityksen kannalta vaarallisimmassa ”tyytymistilassa”. Nyt kun nykyinen elämäntapani on uhattuna, olen vihdoin löytämässä motivaation tarvittaville muutoksille. Tarkoitukseni on siirtyä tekemään suunnittelemaani ”työtä” täyspäiväisesti kesään mennessä. Tämä unelmatyö on ollut mielessäni jo pidemmän aikaa, mutten ole uskonut itseeni tarpeeksi toteuttaakseni sen. Siihen täytyy nyt tulla muutos.

It’s always darkest just before the dawn.

1. Viikkohaaste – Success!

Puhuin aiemmin viikkohaasteista, joita tulen toteuttamaan tänä vuonna ja nyt ensimmäinen on toteutettu. Pidin tätä etukäteen yhtenä vaikeimmista, mutta helppoahan se oli. Olin siis viikon pelaamatta tietokonepelejä. Kuulostaa pieneltä asialta, mutta se on iso juttu sellaiselle, joka pelaa niitä päivittäin.

Mitä opin tästä viikosta? Sen, etten käytä aikaani mitenkään ”hyödyllisemmin”, jos jätän tekemättä tuollaista vapaa-ajallani. Pelit korvautuivat enimmäkseen animen katsomisella (suuri intohimoni). Opin myös sen, etten ainakaan ole riippuvainen tästä kyseisestä ajanvietteestä. Ainoa huomattava ero oli ehkä se, että minulla ei ollut niin kiire. Huomasin kiirehtiväni monia asioita päivällä, jotta ehtisin illemmalla pelailemaan, mutta nyt kun pelaaminen oli poistettu aikataulusta, ei ollut syytä hoppuilla ruoanlaitossa yms.

Suosittelen näitä pieniä kokeiluja lämpimästi. Ne eivät suuremmin muuta mitään, mutta koskaan ei ole haitaksi oppia tuntemaan itseään paremmin. Kertokaa ihmeessä, jos päädytte haastamaan itseänne jollain teille tärkeällä tavalla.

Why Do We Fall

 

Kyseinen video on kiertänyt netissä jo vuoden verran, mutta voin vannoa, että tarpeeksi monet eivät ole nähneet tätä. Kaikkien pitäisi nähdä tämä. Ei väliä, vaikka olisit jo nähnyt sen. Katso se uudestaan. Tämä postaus ei tarvitse enempää tekstiä, koska kaikki tarpeellinen löytyy videosta.