Fear is a choice. What will you choose?

Risteys

”Fear is not real. The only place that fear can exist is in our thoughts of the future. It is a product of our imagination, causing us to fear things that do not at present and may not ever exist. That is near insanity. Do not misunderstand me danger is very real but fear is a choice.” – Will Smith

Suomeksi:

”Pelko ei ole todellista. Pelko voi olla olemassa ainoastaan ajatuksissamme tulevaisuudesta. Se on mielikuvituksemme tuote, joka saa meidät pelkäämään asioita, jotka eivät tällä hetkellä, eivätkä ehkä koskaan, ole olemassa. Se on lähes hulluutta. Älä ymmärrä väärin, sillä vaara on todellista, mutta pelko on valinta.”

”After Earth”-elokuvan kohtauksessa Will Smithin hahmo sanoo näin pojalleen. Kyseessä on scifielokuva, mutta kyseinen pätkä sopii täydellisesti oikeaan maailmaan. Ihmiset pelkäävät erilaisia asioita. Toiset pelkäävät työnsä puolesta, toiset vanhempiensa ja toiset itsensä puolesta. Monesti pelko ilmenee stressinä. Miksi siis stressata ja pelätä jotain, mitä ei ehkä koskaan tapahdu? Totuus on se, ettei mitään oikeastaan voi ennustaa täydellä varmuudella. Asiat voivat muuttua hetkessä, joten mitä järkeä on käyttää omaa energiaansa asioista huolehtimiseen ja pelkäämiseen, vaikka ne eivät välttämättä koskaan toteudu? Tajusin tämän itse vasta hiljattain. Yksi työni huonoimmista puolista on se, että kaikki on epävarmaa. Koskaan ei voi tietää kuinka paljon töitä on ensi kuussa, tulevalla viikolla tai edes seuraavana päivänä. Koska en voi tietää sitä, minun on turha huolehtia siitä. Just go with the flow. Teen siis parhaani oppiakseni elämään ilman pelkoa ja stressiä.

Jos olet joskus miettinyt uskallatko ottaa riskiä, ehkä nyt on sen aika. Typeryyksiä ei kannata tehdä, mutta monesti riskaabelit valinnat eivät ole lopullisia. Tulet aivan varmasti katumaan enemmän sitä mitä et tee, kuin sitä mitä teet. Jos olet epäileväinen päätöksesi suhteen, mieti seuraavaa:

Kuinka paljon päätöksesi voi parhaimmillaan vaikuttaa elämääsi positiivisesti asteikolla 1-10?

Kuinka paljon päätöksesi voi pahimmillaan vaikuttaa elämääsi negatiivisesti asteikolla 1-10?

Miten voit vähentää mahdollisia riskejä?

Miten voit päästä takaisin aloituspisteeseen, jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaisesti?

Näiden kysymysten avulla päätöksen voi tehdä itselleen helpommaksi. Jos positiivisuus on isompi kuin negatiivisuus, valinnan pitäisi olla helppo.

Mainokset

Tokio osa 3: Odaiba

Odaiban Diver City -kauppakeskuksen Gundam-robotti

Odaiban Diver City -kauppakeskuksen Gundam-robotti

Nyt on taas aika jatkaa Tokiosta kertovia postauksiani :). Omiksi suosikeikseni nousivat 3 kaupunginosaa, joille olen omistanut omat postauksensa.

1. Shinjuku

2. Shibuya

3. Odaiba

Tokion poukamassa sijaitsevalle Odaiban futuristiselle tekosaarelle on kaikkein helpointa kulkea monoraililla. Monorail on yhdellä ”raiteella” kulkeva juna, jonka suuret ikkunat antavat hienon näkymän ohitettaviin kaupunginosiin. Matkalla näkee myös Tokyo Skytreen, Tokyo Towerin ja Rainbow Bridgen. Yritä jo junan laiturilla valita kohta, johon ensimmäinen vaunu pysähtyy. Junan etuosassa ei ole kuljettajaa, joten suuret ikkunat tarjoavat kaikkein parhaan näköalan.

Tokion Vapaudenpatsas, Rainbow Bridge ja Tokyo Tower

Tokion Vapaudenpatsas, Rainbow Bridge ja Tokyo Tower

Odaiba on suosittu treffipaikka tokiolaisten keskuudessa. Alueella on myös suuria kauppakeskuksia, puistoja ja mm. tiedemuseo Miraikan (Japanin Heureka). Tuntui kuin olisin tullut toiselle lomalle loman sisällä (Inception much?), koska ilma oli täällä selvästi lämpimämpi ja kadulla soi rento karibialainen musiikki. Ymmärrän täysin minkä takia tänne paetaan kaupungin vilskettä. Koko alueen fiilis on rennompi ja avarampi, joten voisin kuvitella käyväni täällä useasti, jos asuisin Tokiossa. Odaiban pisteet nousevat myös siitä, että alueella puhuttiin yleisesti ottaen parempaa englantia kuin muualla Tokiossa ja alueella oli helppo suunnistaa, toisin kuin muualla. Jos lähdet shoppailemaan Odaibaan, varaa siihen koko päivä, koska alueella on ainakin viisi suurta ostoskeskusta. Ensimmäisellä kerralla vietimme alueella yhdeksän tuntia ja toisella kerralla puoli päivää, jolloin emme edes shoppailleet. En ostellut hirveästi matkani aikana, mutta löysin suurimman osan ostoksistani juuri näistä kauppakeskuksista. Aqua City-kauppakeskuksesta mukaani tarttui mm. G-Shockin kello ja Iron Man-ranneke. Diver City-kauppakeskuksesta löysin jo kauan etsimäni erikoiset Kit Kat-patukat. Japanissa Kit Kat-patukoiden erikoismaut vaihtelevat kausittain. Nyt löysin itselleni juustokakku-mansikka ja wasabi maut.

G-Shock

G-Shock

Iron Man-ranneke

Iron Man-ranneke

Wasabi

Wasabi

Cheesecake-strawberry

Cheesecake-strawberry

Shoppailun lisäksi alueella on paljon muutakin. Suuri maailmanpyörä näytti kokeilemisen arvoiselta, mutta valitettavasti emme ehtineet käydä siinä tällä kertaa. Gundam-robotti on myös melko hieno nähtävyys ainakin sarjan faneille. Tieteestä kiinnostuneille löytyy Miraikan-tiedekeskus, joka muistuttaa Suomen Heurekaa. Meistä kuitenkin tuntui, että näyttelyt oli suunnattu enemmän lapsille, joten emme innostuneet niistä niin kauheasti. Suuressa aulassa oli hieno, jättimäinen Maapallo, joka koostui lukuisista näytöistä. Maapallo pyöri ja sen pinnalla liikkui pilviä. Toinen mielenkiintoinen asia oli esittely avaruusaseman elinolosuhteista. En kuitenkaan suosittelisi Miraikania kavereilleni, vaikka se on varmasti joidenkin mieleen.

Astronauttien aikataulu avaruudessa

Astronauttien aikataulu avaruudessa

Miraikanin Maapallo

Miraikanin Maapallo

Suosittelen käymään Fuji-TV:n ”näköalapallossa”, josta on upean näkymät ympäri Odaibaa. Kannattaa pyrkiä menemään juuri ennen auringonlaskua, koska silloin pääsee myös nauttimaan upeista Tokion valoista. Valitettavasti ajoitimme oman käyntimme noin puoli tuntia pieleen, joten emme jaksaneet jäädä odottamaan auringon lopullista katoamista taivaanrannasta. Ensi kerralla sitten :). Fuji-TV:n rakennuksessa pääsee myös tutustumaan ohjelmien tekoon ja alueella oli supersuositulle One Piece-animelle omistettu kauppa.

Fuji TV:n näköalapallo

Fuji TV:n näköalapallo

Näköala Fuji TV:n rakennuksesta

Näköala Fuji TV:n rakennuksesta

Auringonlasku samasta paikasta

Auringonlasku samasta paikasta

Näiden lisäksi suosittelen ehdottomasti käymään Decks-ostoskeskuksen Madame Tussauds-vahakabinetissa. En ollut aiemmin käynyt tällaisessa, joten kokemus oli todella hauska. Jotkut hahmot näyttivät niin eläviltä, että odotin niiden räpyttävän silmiään hetkenä minä hyvänsä. Vahakabinettiin oli järjestetty myös hyviä kuvauspaikkoja, jossa sai joko ottaa kuvat itse tai pyytää henkilökuntaa ottamaan kuvan.

Real?

Real?

Pitihän se ottaa kuva propsien kanssa :)

Pitihän se ottaa kuva propsien kanssa :)

Odaiba on pääpiirteissään futuristisia rakennuksia, valtavia kauppakeskuksia, rentoa meininkiä, avaria tiloja, nähtävyyksiä ja huvituksia. Jos vietät Tokiossa edes pari päivää, kannattaa käydä kokemassa Odaiba henkilökohtaisesti. Odaibasta, niin kuin kaikesta Tokiossa, voisi kertoa niin paljon enemmänkin, mutta postaukset venyisivät aivan liian pitkiksi. Jossain vaiheessa kirjoitan pidemmät ja tarkemmat kuvaukset e-kirjan muodossa, mutta tämä saa riittää blogin osalta :).

Sopeutumisesta ratkaisuun

Yoyogi-puiston portti

Yoyogi-puiston portti

Haluan jakaa kanssanne erinomaisen elämänohjeen. Yritän parhaani mukaan elää itse tämän mukaan.

Jos jokin asia häiritsee sinua elämässäsi:

1. Ratkaise

Keksi ratkaisu häiritsevään asiaan. Jos et pidä työstäsi, keksi keino tehdä jotain mistä pidät. Jos olet tyytymätön painoosi, muuta elämäntapojasi. Tärkeintä on ratkaista itseään häiritsevät asiat eikä tuhlata energiaa niihin.

2. Sopeudu

Jos et pysty vaikuttamaan asiaan tai, jos et ole vielä valmis siihen, sinun on pakko sopeutua. Sopeutuminen voi olla väliaikaista tai pysyvää, mutta helppoa se ei ole. Kuitenkin sopeutuminen on loppupeleissä paljon helpompaa kuin jatkuva valittaminen ja masentuminen.

Mieti siis asia kerrallaan mihin et ole tyytyväinen elämässäsi. Sen jälkeen valitset jomman kumman lähestymistavan. Ratkaisu on aina parempi vaihtoehto, mutta kaikkea ei voi ratkaista ja jotkin asiat vaativat aikaa jolloin sopeutuminen on välttämätöntä.

 

En ole tyytyväinen omaan työhöni, vaikka paperilla se olisi monille suorastaan unelmatyö. Päätin ratkaista tilanteen ja olen alkanut toimia sen mukaisesti, mutta samaan aikaan minun pitää myös sopeutua nykyiseen tilanteeseeni niin kauan kuin se kestää. En yksinkertaisesti voi enää tuhlata energiaa valittamiseen ja jossitteluun.

Changing is hard, but remember that important things usually aren’t easy.

 

Business Class travel

Business-luokan lippu

Business-luokan lippu

Ensinnäkin pahoittelen kuvan huonoa muokkaustyyliä, mutta parempaan en nyt pystynyt :).

Viime Tokio-postauksesta on pitkä aika enkä ole vielä kertonut kaikkea kerrottavaa siitä upeasta kaupungista, mutta halusin hieman hypätä eteenpäin ja kirjoittaa paluumatkastamme. Kuvasta ja otsikosta voi päätellä sen, että matka taittui business-luokassa.

HUOM: Tämänkään postauksen tarkoituksena ei ole leveily. Haluan vain kertoa miltä tämä tuntui tavalliseen tottuneen matkustajan näkökulmasta.

Matkustimme Tokioon economy-luokassa, mutta perille saavuttuamme sain Finnairilta viestin (niin kuin moni muukin sillä lennolla), että voisin korottaa paluumatkan businekseen 500 eurolla per nenä. Joidenkin mielestä tuo on kova hinta ja toisten mielestä se voi olla vähän. Päätin kuitenkin, että  otan liput, koska olihan sentään kyseessä unelmieni matka. En voi väittää, että katuisin tätä päätöstä, mutta se kyllä aiheutti jotain peruuttamatonta… En enää ikinä halua matkustaa economy-luokassa pitkiä lentoja. En ikinä.

Monesti tulee mietittyä ainoastaan jonkin asian hintaa verrattuna ”vastaavaan”, muttei tule ajatelleeksi sitä mitä korkeammalla hinnalla voi saada. Yksinkertaisesti ajateltuna business-luokka maksaa helposti kolme kertaa enemmän kuin economy ja sama matkahan siellä taitetaan. Tuon perusteella kannattaisi ehdottomasti maksaa vähemmän economysta. Kannattaa kuitenkin huomioida busineksen edut. Varsinaiselle liikematkaajalle business-luokka tarjoaa sellaistakin mitä tavallinen matkustaja ei välttämättä tarvitse, mutta en perehdy niihin puoliin.

Mitä business-luokasta hyötyy? Kaverimme ei halunnut korottaa omaa lippuaan, koska ”en halua maksaa parista lisäsentistä”. Se on täysin ymmärrettävää, mutta mainitsin tämän, koska se on valitettavan usean mielipide, vaikka he eivät ajattele asiaa tarkemmin. Lipun korotuksella sai lyhyesti sanoen seuraavaa:

– Nopeampi turvatarkastus ja koneeseen pääsy/poistuminen

– Laukut saapuivat nopeammin

– Pääsy Qantasin loungeen (Naritan kentällä)

– Enemmän matkatavaraa mukaan

– Aivan eritasoista palvelua lentokoneessa

– Herkullista ruokaa ja hyviä juomia

– Järkyttävän paljon paremmat matkustustilat

– Rauhallisemman matkustamon

– Siistimmän lentokonevessan

Economy-luokassa matkustettuani selkäni oli suorastaan kamalassa kunnossa. Ensimmäiset neljä lomapäivää menivät inhottavissa kivuissa ja huimauksessa, koska matkan aikana tulleet selkäjumit eivät suostuneet hellittämään. Voin rehellisesti sanoa, että osittain tuhlasin ensimmäiset lomapäivät juuri tämän takia. Sellainen voi käydä kalliiksi, kun huomioi niiden neljän päivän hinnan. Olimme kaikenlisäksi maksaneet ekstraa exit-paikoista lisäjalkatilan vuoksi, mutta se ei auttanut asiaa. Lisäksi näiltä paikoilta oli suorastaan ihastuttava näköala vessaan, joka oli kamalassa kunnossa jo lennon puolivälissä (ovi vähän väliä auki). En halunnut enää sitä samaa oloa lennon jälkeen, joten paremmat istuimet olivat ehdottoman tärkeät.

Qantas-lounge Narita

Qantas-lounge Narita

Business-luokassa matkustaminen on yksinkertaisesti rauhallisempaa. Suurin osa lentomatkustamisen kiireestä ja hälinästä katosi. Lentokentällä saimme vapaapääsyn Qantasin loungeen (ainoa One Worldin lounge Naritan kentällä), joka oli rauhallinen, avara ja siisti. Siellä oli mukava rentoutua syöden ja juoden ilmaisesta seisovasta pöydästä. Monet eivät halua puhua niinkään ”noloista” asioista kuin vessoista, mutta itse stressaan sitä, jos vessaa ei ole käytössä tai ne ovat kauheassa kunnossa. Vaikken edes käyttäisi sitä, haluan että saatavilla on puhdas WC, jos sitä tarvitsee :P. Loungen vessat olivat varmaankin puhtaimmat koskaan näkemäni yleiset WC-tilat. Vessakopin oven avattuani pöntön kansi nousi automaattisesti. Olin ollut Japanissa jo kaksi viikkoa, mutta tuo oli ensimmäinen kerta, kun näin sellaista. Olihan se upea ja hauska pikkujuttu :).

Lähdettyämme loungen turvasatamasta kävimme parissa kaupassa ja suuntasimme lähtöportille. Tietysti pääsimme ensimmäisten joukossa sisään ilman turhaa tungeksimista ja vielä omasta sisäänkäynnistä koneen etuosasta (muut menivät keskiosasta). Päästyämme matkustamoon meidät otettiin lämpimästi vastaan. Huomasin heti, että tämä oli aivan erilaista kuin se mihin olin tottunut. Sillä aikaa, kun muut tungeksivat paikoilleen lentokoneen takaosassa, me siemailimme kuohuviiniä ja appelsiinimehua oikeista laseista. Sillä puolella oli niin rauhallista. Lähtövalmistelut tehtiin niin huomaamatta, että tuli yllätyksenä, että olimme valmiita nousuun.

Alkujuomat

Alkujuomat

Kuten jo mainitsin, palvelu oli aivan eri tasoa kuin economyssa. Sitä saa mistä maksaa. Lentohenkilökuntaa oli aina saatavilla ja he olivat todella ystävällisiä. Koko matkan ajan meille tarjoiltiin erilaisia herkullisia ruokia ja välipaloja. Jatkuvasti kysyttiin halutaanko lisää juomista yms. Kun avovaimoni kävi hetkeksi nukkumaan, lentoemäntä tuli heti paikalle viltin kanssa. Hän viittoili minulle, että haluanko laittaa viltin itse vai laittaako hän. Huomaavaista palvelua. Sillä aikaa, kun T nukkui ja itse katsoi elokuvaa, ajattelin että olisi mukavaa saada hieman naposteltavaa. Kysäisinkin aivan mielettömän ystävälliseltä stuertiltamme, että mitä heiltä löytyy. Pian hän palasi kertoen kaikki mahdollisuudet. Päätin ottaa hieman sipsejä, pieniä voileipiä ja Fazerin Sinistä. Pääasiassa T:tä palveli vasenta käytävää pitkin kulkeva suomalainen stuertti ja minua palveli oikeaa käytävää pitkin kulkeva japanilainen lentoemäntä. Molemmat olivat erittäin mukavia ja erityisesti stuertillamme oli huumorintaju kohdallaan. Kun olin syönyt suklaat ja jättänyt käärepaperit käsinojalle, stuertti tuli huomaamattomasti nappaamaan roskat pois ja laittoi seuraavan satsin tilalle. Söin ne ja sitten tuli taas seuraava annos. Ja seuraava. Ja seuraava. Jossain vaiheessa naureskelin, etten tarvitse enää enempää, mutta silti hän toi veikeä ilme kasvoillaan vielä ainakin yhden annoksen. Kaikki muut matkustajat näyttivät liikemiehiltä ja kokeneilta matkustajilta, joten erotuimme T:n kanssa selvästi joukosta. Sanoin ihan suoraan stuertillemme, että olemme tosi innoissamme ensimmäisestä kerrasta business-luokassa ja matkan päätyttyä oli hienoa, kun hän sanoi, että olimme edustaneet suomalaisia erinomaisesti kyseisellä lennolla.

Business-luokan istuin

Business-luokan istuin

Business-luokan istuimet

Business-luokan istuimet

Yllä näette millaiset istuimet tässä matkustusluokassa on. Tilaa on rutkasti enemmän joka ikisessä suunnassa ja istuimen saa laskettua erilaisiin asentoihin – jopa täysin makuuasentoon. Istuimissa on myös hierontatoiminto :). Edessä olevien istuinten ”selkänojissa” on oma näyttö mm. leffojen katselua varten (economystakin löytyy omat näytöt), mutta selkänojaa laskettaessa ainoastaan istuin liikkuu. Siispä edessä olevan ja oman istuimen väliin jää ”puoliseinä”, joka ei liiku mihinkään. Näillä matkustaminen on jotain aivan erilaista kuin tavallisilla economy-paikoilla ja kyseessä on siis muutakin kuin ”pari lisäsenttiä”. Tässä ei olisi mitään ongelmaa nukkua vaikka koko lentoa. Itsehän en meinaa millään saada unta tavallisilla paikoilla. Siispä varsinainen loma voi alkaa määränpäässä paljon virkeämpänä, kun on saanut kunnon yöunet hyvillä istuimilla.

Uskon, että business-matkustamossa on parempi äänieristys sillä siellä pystyi keskustelemaan ihan tavalliseen ääneen ilman järkyttävää lentokoneen hurinaa. Myös aiemmin mainittu lentokoneen vessa teki minuun vaikutuksen. Yleensä välttelen viimeiseen asti, etten joudu käyttämään koneen vessaa, mutta tässä matkustusluokassa sinne ei häirinnyt mennä. Vessa oli isompi, siistimpi ja valoisampi oman IKKUNAN ansiosta :D! Se oli mielestäni ihmeellistä, että vessassa oli ikkuna.

Laitan tähän alle kuvia matkan aikana tarjoilluista ruoista ja juomista. Heti matkan alussa jokainen sai oman ruokalistan, josta valittiin ruoat, ja viinilistat joista sai katsoa sopivat ruokajuomat (juomia siis sai valita mielensä mukaan koko matkan ajan). Minua palvellut lentoemäntä tuli yhden ruoan kohdalla todella pahoillaan luokseni ja pyyteli kovasti anteeksi. Hän sanoi, että länsimaalainen vaihtoehto (leipää) oli loppu, joten jäljellä oli enää japanilainen valinta. Rauhoittelin häntä, ettei se haittaa, koska olin muutenkin valitsemassa japanilaisen vaihtoehdon. Leipää ehtii syömään Suomessakin, joten halusin nauttia viimeisistä japanilaisista makunautinnoista. Tässä kuitenkin huomasi sen, että heillä on kova tarve miellyttää asiakkaita. Economyssa (jos valinnanvaraa edes olisi) eteen olisi tyrkätty sitä mitä on jäljellä eikä mitään pahoitteluja olisi varmastikaan kuulunut.

Ruokalistat

Ruokalistat

Ruokaa

Ruokaa

Juomaa

Juomaa

Kaikenkaikkiaan business-luokka tarjoaa aivan erilaisen matkustustavan kuin mihin suurin osa on tottunut. Matkan jälkeen ei ole nuutunut ja väsynyt olo vaan lomansa voi aloittaa virkeänä ja energisenä. Mielestäni jo se on korotetun hinnan arvoista. Matkustamisen inhottavin osuus on ollut lentokoneessa istuminen ja se on aiheuttanut eniten stressiä, koska tiedän, että molempiin suuntiin täytyy tuntea sitä epämukavuutta monta tuntia. Nyt olen keksinyt tavan tehdä loman ainoasta inhottavasta osasta sellaisen, että jopa odotan sitä vaihetta innolla. Aika kului kuin siivillä ja lennon pituus ei haitannut missään vaiheessa, koska tuntui siltä kuin olisimme matkustaneet samaan aikaan olohuoneessa ja hyvässä ravintolassa :). Olen jatkossa valmis maksamaan tästä korkeamman hinnan kuin economy-luokan ”rääkkäyksestä”. Minun on vain saatava elämäni siihen suuntaan, että tähän on varaa tulevaisuudessa. Ymmärrän, että monien mielestä tämä on liian kova hinta, mutta suosittelen koittamaan tätäkin vaihtoehtoa, jos se on joskus mahdollista (huom! Euroopan sisäisillä lennoilla business-luokka on kuulemani mukaan aivan toista tasoa eli selvästi huonompi).

Päättäväisin askelin eteenpäin

Pyrin aina siihen, että kirjoitan positiivisesti, mutta valitettavasti joudun välillä myös valittamaan asioista.

Viime viikko oli erittäin stressaava. ”When it rains, it pours” sopii tähän tilanteeseen hyvin. Jotenkin negatiiviset asiat tuntuvat aina tulevan suurin joukoin. Minulla on muutenkin ollut vaikeaa ahdistuksen, turhautumisen ja stressin takia, mutta viime viikko vei kaiken uudelle tasolle. Suurin stressinaiheuttajani on ollut se, että käännöstöideni määrä on ollut lähes olematon parin kuukauden ajan. Kun ei tule töitä, ei tule myöskään rahaa. Siitä huolimatta olen sijoittanut melko suuria summia säästöistäni tärkeisiin asioihin. Odotin, että tilanne paranee, mutta loppuviikosta sain kuulla negatiivisen asian liittyen töihini. Tästä johtuen ansioni tulevat luultavasti putoamaan reilusti. Tietysti kaiken kukkuraksi lauantaina astianpesukoneemme meni rikki… siispä lisää kuluja. Olen kuluttanut tammikuussa yhden kuukauden bruttoansioni eikä rahatilanteelle ole näkyvissä paranemista. Siispä ahdistus on kova. Tässä oli vain pääpiirteissään kaikki se mistä voin kertoa.

Ongelmani kalpenevat monien muiden rinnalla, mutta minulle kaikki tapahtuneet ovat olleet todella energiaa vieviä kokemuksia. MUTTA… sattumoisin olin juuri tuntia ennen huonoja uutisia katsonut ”Why do we fall” motivaatiovideon ja onnekseni siitä on oikeasti ollut apua. Entinen ansiotasoni oli tarpeeksi hyvä, etten uskaltanut jättää sitä taakseni, mutta ei riittävän hyvä takaamaan unelmieni elämää. Siksi olin kehityksen kannalta vaarallisimmassa ”tyytymistilassa”. Nyt kun nykyinen elämäntapani on uhattuna, olen vihdoin löytämässä motivaation tarvittaville muutoksille. Tarkoitukseni on siirtyä tekemään suunnittelemaani ”työtä” täyspäiväisesti kesään mennessä. Tämä unelmatyö on ollut mielessäni jo pidemmän aikaa, mutten ole uskonut itseeni tarpeeksi toteuttaakseni sen. Siihen täytyy nyt tulla muutos.

It’s always darkest just before the dawn.

1. Viikkohaaste – Success!

Puhuin aiemmin viikkohaasteista, joita tulen toteuttamaan tänä vuonna ja nyt ensimmäinen on toteutettu. Pidin tätä etukäteen yhtenä vaikeimmista, mutta helppoahan se oli. Olin siis viikon pelaamatta tietokonepelejä. Kuulostaa pieneltä asialta, mutta se on iso juttu sellaiselle, joka pelaa niitä päivittäin.

Mitä opin tästä viikosta? Sen, etten käytä aikaani mitenkään ”hyödyllisemmin”, jos jätän tekemättä tuollaista vapaa-ajallani. Pelit korvautuivat enimmäkseen animen katsomisella (suuri intohimoni). Opin myös sen, etten ainakaan ole riippuvainen tästä kyseisestä ajanvietteestä. Ainoa huomattava ero oli ehkä se, että minulla ei ollut niin kiire. Huomasin kiirehtiväni monia asioita päivällä, jotta ehtisin illemmalla pelailemaan, mutta nyt kun pelaaminen oli poistettu aikataulusta, ei ollut syytä hoppuilla ruoanlaitossa yms.

Suosittelen näitä pieniä kokeiluja lämpimästi. Ne eivät suuremmin muuta mitään, mutta koskaan ei ole haitaksi oppia tuntemaan itseään paremmin. Kertokaa ihmeessä, jos päädytte haastamaan itseänne jollain teille tärkeällä tavalla.

Why Do We Fall

 

Kyseinen video on kiertänyt netissä jo vuoden verran, mutta voin vannoa, että tarpeeksi monet eivät ole nähneet tätä. Kaikkien pitäisi nähdä tämä. Ei väliä, vaikka olisit jo nähnyt sen. Katso se uudestaan. Tämä postaus ei tarvitse enempää tekstiä, koska kaikki tarpeellinen löytyy videosta.

The Secret Life of…. YOU

Kävin avovaimoni kanssa katsomassa elokuvan ”The Secret Life of Walter Mitty (Walter Mittyn Ihmeellinen Elämä)” ja täytyy myöntää, että se osui juuri oikeaan saumaan elämässäni. Pidin elokuvasta, mutta sitäkin enemmän pidin elokuvan viestistä. Walter Mitty on Life-lehdessä työskentelevä mies, jonka elämässä ei koskaan tapahdu mitään erikoista. Vaikka tapahtuisikin, hänellä ei olisi rohkeutta tarttua tilaisuuteen. Walterilla on tapana kadota unelmiinsa ja miettiä ”mitä jos”. Näissä tilanteissa oikea maailma menee menojaan.

Elokuva sai minut miettimään miten useimmat kulkevat elämänsä läpi kokematta mitään erikoista. Olen aina ollut unelmoija. Se on hyvä, mutta myös huono asia. Viime vuosina olen alkanut kyllästymään unelmointiin. Syynä on se, etten jaksa vain unelmoida – haluan toteuttaa. Haluan toteuttaa unelmani ja elää niitä. Samalla joudun ristituleen omien halujeni kanssa. Haluaisin olla tyytyväinen juuri tähän tilanteeseen ja nykyiseen elämääni. Samalla haluaisin edetä elämässä ja saavuttaa tavoittelemani asiat. On typerää ajatella niin, mutta minusta tuntuu, että jos olen tyytyväinen tähän tilanteeseen, en enää näe syytä etenemiselle. Yleensä tyytymättömyys saa ihmisen liikkeelle, joten en tiedä mitä tekisin. Puhun jatkuvasti itsekehityksestä ja positiivisuuden tavoittelusta, mutta totuus on se, että minua ahdistaa, masentaa ja turhauttaa nykyinen tilanteeni. Älkää käsittäkö väärin sillä elämäni on mahtavaa. Juttu vain on niin, että odotan itseltäni enemmän, mutta tällä hetkellä en näe keinoa edetä.

Puhun aina itsekehityksen ja etenemisen puolesta, mutta muistakaa, että vain tällä hetkellä on merkitystä. Tulevaisuutta ei voi ennustaa ja menneisyyttä ei voi muuttaa. Voit vaikuttaa ainoastaan tähän tilanteeseen ja tämä on se tilanne, josta sinun pitäisi nauttia. Tiedän, etten voi saavuttaa haluamaani ennen kuin saavutan onnen tässä hetkessä. Siispä minun täytyy löytää oma ”sisäinen rauhani” ennen kuin voin kehittyä. Voi olla raivostuttavaa kuulla joltakulta, että pitäisi olla kärsivällinen, mutta joissain tilanteissa muuta ratkaisua ei ole.

On aika lopettaa unelmointi ja muuttaa unelmat tavoitteiksi. On aika alkaa toteuttaa tavoitteita. On aika tajuta mitä elämässä on tällä hetkellä ja on aika olla onnellinen siitä. Sen aika on NYT eikä huomenna. Ei sitten kun opiskelut on hoidettu. Ei sitten kun se ylennys sattuu kohdalle. Eikä todellakaan sitten, kun lottovoitto napsahtaa tilille. NYT!

En pahoittele tätä postausta, mutta pahoittelen sen mahdollista epäselvyyttä. Jos asia on tarpeeksi tärkeä, sitä voi olla vaikea saada selkeästi tekstin muotoon. Toivon silti, että saan välitettyä tämän kautta sen tunteen minkä tunnen juuri nyt. Älä unelmoi elämääsi vaan elä unelmaasi.

Viikkohaasteet

Päätin tehdä tänä vuonna asiat hieman toisin ja lisäsin tavoitteisiini myös ns. viikkohaasteia. Viikkohaasteet koostuvat pienemmistä asioista joiden avulla opin tuntemaan itseäni paremmin. Aion olla viikon ilman esimerkiksi tietokonepelejä, turhaa netissä surffailua, limpparin juomista yms.

Tällä tavalla saan tietää kuinka tärkeitä kyseiset asiat ovat minulle. Saatan huomata, että olen koukussa johonkin ja huonosta tavasta pitää päästä pois. Voi olla, että alan arvostaa jotain uudella tavalla tai huomaan, että jokin on täysin turhaa. Tässä on tähän mennessä keksimiäni haasteit:

– Viikko ilman tietokonepelejä (pelaan niitä melko paljon, joten tämä on ehkä kaikkein vaikein haasteistani)

– Viikko ilman limpparia (juon Pepsi Maxia järkyttäviä määriä, joten tämä on terveyden kannalta erinomainen haaste)

– Viikko ilman herkkuja (kohta jatkuva dieettini kannustaa syömään herkkuja yhtenä päivänä viikossa, mutta aion korvata herkut jollain muulla hiilihydraattipitoisella)

– Viikko ilman turhaa netissä surffailua (aion tehdä koneella ainostaan työni ja hyödylliset asiat)

 

Meinasin laittaa yhdeksi haasteeksi sen, etten lue minkäänlaisia uutisia viikkoon, mutta päätinkin tehdä jotain muuta. Olen tottunut katsomaan Iltalehden nettisivuja monta kertaa päivässä, mutta se on täysin turhaa. Iltalehden uutiset ovat lähes poikkeuksetta negatiivisia kohu-uutisia joita en jää kaipaamaan tippaakaan. Siksi siis päätin lopettaa tuollaisten uutisten lukemisen kokonaan.

Ps. jotkut saattoivat huomata, että muutin blogin nimen. Yksi tämän vuoden tavoitteistani on parantaa tätä blogia joten päätin, että oli aika keksiä sopiva nimi. Löydätte ”Minä” kohdasta sivun ylälaidasta selityksen valinnalleni. Aion muuttaa myös blogin ulkonäköä ja luoda facebook-sivut, mutta tällä hetkellä odottelen japanilaisen ystäväni luonnosta yläbannerista, joten se saa odottaa vielä hetken :).