itsensä toteuttaminen

Unelmista totta

Pitkään aikaan en osannut nimetä yhtään ”ammattia”, joka minua kiinnostaisi. En väitä, että sellaista koskaan tulisi olemaankaan, mutta eräs on noussut esiin viime aikoina. Nimittäin kirjoittaminen. Kuulemani mukaan olen kirjoittanut tarinoita jo ala-asteella (en onneksi muista niitä enää). Lukion aikoihin pyrin kirjoittamaan jopa oikean kirjan, mutta kiinnostukseni lopahti parin kymmenen sivun jälkeen. En ole koskaan ollut hyvä äidinkielessä, enkä myöskään ole ollut mikään erikoinen kirjoittaja, mutta miksi antaisin sen estää minua tekemästä minua kiinnostavia asioita?

Sillä ei ole mitään merkitystä onko sinulla lahjoja johonkin. Se ei estä sinua toteuttamasta unelmiasi. Haluatko kirjoittaa kirjan, muttet osaa? Kirjoita se sitten! Mitä väliä, vaikka et myisi yhtään kappaletta? Olet ainakin kirjoittanut sen. Haluatko levyttää kappaleen, muttet osaa laulaa etkä soittaa? No anna mennä! Varaa aika studioon, levytä kappale ja julkaise se. Mitä sitten, vaikka se olisi täyttä paskaa? Teit sen itseäsi varten. Sellainen saavuttaa paljon enemmän, joka uskaltaa yrittää kaikesta huolimatta. Erittäin lahjakas yksilö voi olla paljon huonompi kuin sinä, koska hän ei koskaan uskalla yrittää. Usko pois, ylipainoinen astmaatikko voittaa etiopialaisen olympiajuoksijan 100 metrin matkalla, jos etiopialainen ei edes lähde liikkeelle. Voit epäonnistua tai voit onnistua, muttet koskaan saa tietää lopputulosta, jos et yritä.

Haluatko erottua massasta? Ole uskalias ja edistä unelmiasi. Kun puolen vuoden päästä näet pitkästä aikaa vanhaa ystävääsi ja hän kysyy sinulta mitä uutta elämääsi kuuluu, voit sanoa kirjoittaneesi kirjan. Se kuulostaa aika hiton hienolta, vaikka se kirja olisi viisi sivua pitkä eikä kukaan olisi ostanut sitä. Jos sinulla siis on intohimoja, toteuta ne. Aloitin blogini juuri tästä syystä. En tiennyt olenko hyvä siinä, mutta tiesin, että haluan kirjoittaa blogia. Sen takia lähetin viime viikolla ensimmäistä kertaa pienen kirjoituksen lehteen. He eivät tiedä julkaistaanko sitä, mutta sain kuitenkin hyvää palautetta. Olen taas edistänyt unelmaani yhdellä askeleella. Vaikka juttua ei koskaan julkaistaisi, voin olla ylpeä siitä, että yritin. Yritin tarjota juttua myös paikallislehteeni Etelä-Saimaaseen, mutta he eivät valitettavasti kiinnostuneet Tokiosta kertovasta jutusta. Tästä huolimatta he ehdottivat juttua minusta ja kirjani kirjoittamisesta. He eivät ole vielä tehneet mitään päätöksiä tämän suhteen, joten sen toteutumisesta ei ole mitään varmuuksia. Tärkeintä on kuitenkin se, että tällaisia mahdollisuuksia ei tule, jos ei koskaan yritä.

Tämän blogikirjoituksen jälkeen palaan kirjani pariin ja edistän omaa unelmaani.

Kysy nyt itseltäsi: Milloin olet viimeksi tehnyt jotain oman unelmasi eteen?